"Pääsin lähteen letkaan Tyrving, Hakarspojkarna, Malungs ja Tume viimesenä, ja Tume oli n. 30sek edellä. Lähin tosi kovaa ja sain Tumen Sirmaisin kiinni ekaan väliaikaan. Heti sen jälkeen kuitenkin tipuin siitä letkasta ja suunnistin yksin jahka pääsin Vili Niemen peesiin kunnes hän pummasi vähän ennen tokaa väliaikaa. Sitten menin yksin muutaman välin ja sain letkan hännästä kiinni jossa juoksi Terä, Malungs, Tuna ja Århus. Ohitin sen letkan pitkänvälin jälkeen ja juoksin lopun tehden pientä virhettä, tulin kuitenkin letkan kärjessä vaihtoon. Juoksu tuntu hyvältä ja isot virheet jäi pois niin hyvä viestisuoritus, tosin Tyrving, Hakarspojkarna ja Tume tuli pari minsaa ennen vaihtoon, eli just ne kaverit joittenka kanssa lähin mettään, eli parannettavaa jäi."
(Tästä omaan karttaani)
![]() |
Meikäläinen toisella tv-rastilla |
Annoin kartan Aleksille joka suunnisti tosi hyvin, mutta taittoi nilkkansa vähän ennen tokaa väliaikaa. Siihen mennessä Aleksi oli ottanut kärkeä reilu kolme minsaa ja edellä menevää Metsänkävijöiden Bertuksia minuutin verran kiinni. Nilkka kuitenkin haittasi menoa loppuradalla sillä se mulju useasti, mutta pienivirheinen suoritus riitti päästämään Eno Halmeen ysiosuudelle hyvillä sijoilla. Eno juoksikin kovaa ja suunnisti tarkasti tullen 15. vaihtoon. Severi viimeisteli pitkän työn kunnialla ja ankkuroi Pyrinnön 14.
Kymmenikkö koossa kisan jälkeen, on tosi hienoa olla osa tällaista porukkaa. |
Seuraavalla viikolla keskiviikkona olikin sitten Stadisprintti, jossa en ollut tarpeeksi nopea sprinttisuunnistamaan, ja jäin kaikista mahdollisista pisteistä paitsi. En tehnyt juurikaan virheitä, vaan homma jäi kiinni siitä etten uskaltanut enkä jaksanut juosta niin kovaa kuin olisi pitänyt. Ei auta muu kuin treenata, mikäli haluaa pärjätä. Tosin suurin tähtäin ja panos itselläni on toki metsäsuunnistuksen puolella. Torstaina oli Prisma-rastit (kartta), jossa ihan ok suunnistuksella ja totuttua kurjemmalla kululla selvitin itseni viidenneksi. Sieltä lähdimmekin Punakoneen Jukolaleirille jossa tuli suunnistettua enemmän kuin koskaan olen suunnistanut. Neljään päivään (ja yöhön) melkein yhdeksän tuntia, mutta hyvää teki, ja Varsinais-Suomen maastoissa kyllä kelpaa suunnistaa. Lauantaina kisasin vielä V-S:n AM-keskarin aikas väsyneillä koivilla mutta pienillä virheillä ja sijoituin pääsarjassa toiseksi, tosin kisan taso oli Sirenin ja Severin löysäilyn takia voittajaa (Mäksä) lukuunottamatta aikas huono.
SM-keskaria edeltävän viikon alussa sairastin yhden päivän kurkkusoiroa, sitten keskiviikkona kenraaliharjoitus ja sunnuntaina olikin tosi hyvät jalat ja keskittynyt suunnistuspää. Finaalissa en tehnyt isompia virheitä ja se riitti kolmanteen sijaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti